Tampereen seutu kehittää lähijunaliikennettä

3.5.2016

Tampereen kaupunkiseudulla tulevaisuuden joukkoliikenteen runkona nähdään lähijunaliikenne ja raitiotie. Juuri valmistuneen selvitystyön mukaan lähijunaliikennettä olisi mahdollista kehittää jo lähivuosina Nokian ja Tesoman sekä Lempäälän suunnilla ilman merkittäviä raideinvestointeja. Selvitystyön tilaajia olivat Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Liikennevirasto.

"Tampereen kaupunkiseutu on rautatieliikenteen solmupiste. Raideyhteydet ovat jo olemassa, joten on järkevää arvioida niiden hyödyntämistä alueen omiin tarpeisiin. Ympäristöystävällisyyden lisäksi junaliikenteen vahvuuksia ovat mm. nopeus, aikataulujen luotettavuus, esteettömyys ja suuri kuljetuskapasiteetti", kertoo seutujohtaja Päivi Nurminen.

Nykytilanteessa Nokialla pysähtyvät Porin IC-junat, joita on arkisin seitsemän vuoroa suuntaansa. Lempäälässä pysähtyy arkisin kuusi IC-junaa ja seitsemän taajamajunaa eli yhteensä 13 junaa suuntaansa. Oriveden keskustassa pysähtyy arkisin vain kaksi Haapamäen kiskobussia suuntaansa. Oriveden asemalla kiskobussien lisäksi pysähtyy kuusi Jyväskylän IC-junaa suuntaansa.


Asemien ja liikenteen suunnittelu

Kaupunkiseudulla on sitouduttu vahvasti lähijunaliikenteen kehittämiseen. Vuonna 2012 valmistuneen lähijunaliikenteen selvityksen mukaisesti lähijunaliikennettä kehitetään vaiheittain. Toteuttaminen alkoi VR-seutulippukokeilulla, ja suunnittelu etenee nyt kohti vuorojen lisäämistä ja infrainvestointeja.

Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu -loppuraportin mukaan lähijunaliikenteen edistämistä on kannattava jatkaa seuraavin askelin lähivuosina:

Nykyistä junatarjontaa täydentäen tunnin vuorovälillä toteutuvan lähijunaliikenteen

liikennöintikustannukset olisivat Lempäälään 0,85 M€ ja Nokialle tai Harjuniittyyn 1,16–1,32 M€/vuodessa. Lipputuloilla katettaisiin noin neljäsosa kustannuksista. Mäntän liikenteen (5+5 junaparia) liikennöintikustannukset olisivat 1,7 M€ vuodessa ja siitä noin puolet olisi katettavissa lipputuloilla.

Tunnin vuorovälillä ei tarvita raideinvestointeja, vaan liikenne voidaan toteuttaa olevalla ratakapasiteetilla. Tampereen ratapihan uuden välilaiturin rakentaminen parantaisi sekä kauko- että lähiliikenteen edellytyksiä, mutta nykytilanne ei estä lähiliikenteen käynnistämistä.

Uuden aseman investointikustannukset vaihtelevat merkittävästi aseman sijainnin, raiteiden määrän ja muiden paikallisten olosuhteiden perusteella. Toteutuskustannusarvio vaihtelee välillä 0,4–8 M€/asema. Asemien toteutuksesta sovitaan kuntien ja Liikenneviraston kesken tapauskohtaisesti. Edellisellä hallituskaudella valmistuneen liikennepoliittisen selonteon mukaan kustannukset voidaan jakaa puoliksi kunnan ja valtion kesken.

Lähijunaliikenteen kehittäminen on vahvasti sidoksissa maankäyttöön. Liikennöinnin kannattavuutta yhteysvälillä voidaan parantaa joko avaamalla uusia asemia tai lisäämällä asemien käyttäjämäärää. Jos lähijunaliikenteen kehittämistä jatketaan, tulisi varmistaa riittävän tiivis maankäyttö asemien lähivaikutusalueella.

”Nyt juuri junaliikenteen toimintaympäristö on uudistumassa. VR lisää kaukoliikenteen kilpailukykyään nopeuttamalla ajoaikoja, mikä saattaa vähentää pysähtymistä kaupunkien välillä. Toisaalta LVM:n lainsäädäntöhanke Liikennekaari käsittelee markkinoille tulon esteiden poistamista. Mikäli LVM hakee kokeilualueita raideliikenteen kehittämisessä, uskon Tampereen kaupunkiseudun olevan kiinnostunut keskustelemaan lähiliikenteen järjestämisen edellytyksistä”, toteaa Nurminen.

Selvityksen laati VR Track Oy Suunnittelu alikonsultteinaan Strafica Oy ja YY-Optima Oy.

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu -loppuraportti sekä liitteet ovat täällä.


Lisätiedot:
Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseutu
puhelin 040 754 3692
paivi.nurminen@tampereenseutu.fi

Jarmo Joutsensaari, ELY-johtaja, Liikennevirasto
puhelin 029 534 3910
Jarmo.Joutsensaari@liikennevirasto.fi

« Takaisin