Koulumatka- ja liikkumiskysely: pyöräily ja kävely vähentyneet koulumatkoilla

8.4.2019

Tampereen kaupunkiseutu toteutti peruskoululaisille, lukiolaisille ja ammattiopisto Tredun opiskelijoille sekä heidän vanhemmilleen koulumatka- ja liikkumiskyselyn loppuvuonna 2018. Kyselyyn vastasi 6849 henkilöä, joista oppilaita oli 75 %.

Kysely keräsi tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta koulumatkalla, koulupäivän aikana ja sen jälkeen. Lisäksi se selvitti harrastusmatkoja, vanhempien arkiliikkumista ja liikkumismahdollisuuksia oppilaitoksissa. Kysely toteutettiin nyt toista kertaa, aiempi vuonna 2015.

Alakoululaisille kultaa kävelyssä ja pyöräilyssä

Kyselyn mukaan alle kilometrin koulumatkoilla lukiolaisten ja ammattiopiston opiskelijoiden kävely ja pyöräily on vähentynyt kolmessa vuodessa keskimäärin seitsemän prosenttiyksikköä.

Peruskoululaisilla alle 3 km koulumatkojen kävelyn ja pyöräilyn suosio on säilynyt vahvana vuodenajasta riippumatta. Haasteena on kävelyn ja pyöräilyn väheneminen nuorten kasvaessa. Lukiossa ja Tredussa opiskelevat kulkevat jalkaisin ja pyörällä noin 30 prosenttiyksikköä vähemmän kuin alakoulun 4-6 luokkien oppilaat.

4–5 km koulumatkat kuljetaan kaikissa koulutusasteissa yhä useammin bussilla, henkilöautolla tai mopolla, minkä seurauksena koulumatkojen arkiliikunnan osuus on laskenut noin 10 prosenttiyksikköä kolmessa vuodessa, vuodenajasta riippumatta.

Kyselyn mukaan kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus on parantunut mm. rakentamalla uusia kevyenliikenteenväyliä ja kehittämällä risteysalueita. Koulumatkoilla lähes kaikkien vastaajien (91 %) mielestä kävely on erittäin tai melko turvallista. Parannus edelliseen kyselyyn oli jopa 14 prosenttiyksikköä. Pyöräilyn osalta nousu oli kahdeksan prosenttiyksikköä 78 %:iin.

Liikkuminen lisääntyy kodin ja koulun yhteispelillä

“Tuloksissa näkyy yhteys vanhempien säännöllisen työmatkaliikunnan ja lasten koulumatkaliikunnan välillä. Jos vanhempi liikkuu, todennäköisemmin lapsikin liikkuu”, projektipäällikkö Päivi Kolu UKK-instituutista sanoo.

Säännöllisestä liikkumisesta, kuten reippaasta kävelystä on hyötyä pitkään, sillä se vaikuttaa esimerkiksi elintapasairauksien aiheuttamiin terveydenhuollon kustannuksiin ja sairauspoissaolojen määrään. Autoton liikkuminen vähentää myös terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrää kaupunkien hengitysilmassa.

Kyselyssä tiedusteltiin ensimmäistä kertaa myös harrastusmatkoista. Harrastuksiin kuljetaan selvästi eniten henkilöautolla ja kuljettajana toimii useimmiten vanhempi.

“Tulosta voidaan tarkastella esimerkiksi ns. ruuhkatuntien ja päästöjen valossa. Erityisesti nuorempien lasten harrastamiseen olisi hyvä löytää malleja, joissa vanhempien kuljettaminen vähenisi. Ratkaisuna voisi toimia esimerkiksi koulupäivän aikana tai heti sen jälkeen harrastaminen. Tämä lisäisi myös lasten ja vanhempien jaksamista sekä lisäisi mahdollisuuksia perheen yhteiseen ajankäyttöön iltaisin”, kehittämispäällikkö Satu Kankkonen esittää.

Kysely on osa laajempaa kävelyn ja pyöräilyn sekä arkiliikunnan edistämistyötä kaupunkiseudulla. Kevään aikana valmistuu myös SeutuLiike-ohjelma yhteistyössä UKK-instituutin kanssa.

 

Lisätiedot:

UKK-instituutti, Päivi Kolu, SeutuLiike-ohjelmatyön projektipäällikkö
puh. 050 564 4220, paivi.kolu@ukkinstituutti.fi

Tampereen kaupunkiseutu, Kankkonen Satu, Kehittämispäällikkö, hyvinvointipalvelut

puh. 040 588 1902, satu.kankkonen@tampereenseutu.fi

 

« Takaisin