Rakennesuunnitelma 2030

Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian (2005) ja Paras-kaupunkiseutusuunnitelman (2007) mukainen hanke, jonka tavoitteena on lisätä maankäytön ohjausta ja kasvun tasapainoa Tampereen kaupungin ja sen kehyskuntien välillä.

Suunnittelussa ratkaistavina kysymyksinä ovat olleet erityisesti:, voimakas muuttoliike ja yhdyskuntarakenteen leviäminen, liikkumisen tarpeen lisääntyminen ja henkilöautoriippuvuus, keskuskaupungin vetovoima ja kyky luoda uutta,alueen voimavarojen hyödyntäminen kuntarajoista riippumatta.

Rakennesuunnitelma on laadittu syksyn 2007- joulukuun 2009 välisenä aikana. Työvaiheita ovat olleet kuntien kehityskuvien laadinta, rakennesuunnitelman tavoitteiden asettaminen, rakennevaihtoehtojen suunnittelu ja vaikutustenarviointi, rakennesuunnitelman päälinjausten määrittäminen, rakennesuunnitelman ja sen toteuttamisohjelman laadinta.

Suunnittelua ovat ohjanneet seuraavat tavoitteet: 1. väestön kasvuun varautuminen, 2. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, 3. keskustojen kehittäminen, 4. asuntotuotannon monipuolisuuden lisääminen, 5. elinkeinoelämän kasvun tukeminen, 6. liikkumisen tapojen uudistaminen ja 7. palvelujen saatavuuden parantaminen yli kuntarajojen. Yleistavoitteena on ollut ilmastonmuutoksen hillintä.

Rakennesuunnitelma on ratkaisu kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi kilpailukykyä ja kestävyyttä edistävällä tavalla. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan n. 90000 asukkaan kasvuun Tampereen kaupunkiseudun alueelle 2030 mennessä.

Rakennesuunnitelmaratkaisu pohjautuu kolmen vaihtoehtoisen rakennemallin – tiivistyvä kaupunkiseutu, joukkoliikennekäytäviin tukeutuva kaupunkiseutu ja monikeskuksinen kaupunkiseutu – parhaat puolet sisältävään yhdistelmään. Väestön kasvu tukeutuu aiempaa vahvemmin olevaan rakenteeseen, mikä tiivistää yhdyskuntarakennetta ja on taloudellisilta vaikutuksiltaan edullista. Kasvu edellyttää varautumista myös uusiin palvelu- ja infrastruktuuri-investointeihin ja niiden ylläpitämiseen. Uusi asuminen sijoittuu pääosin joukkoliikennevyöhykkeille ja joukkoliikennejärjestelmä pohjautuu bussi-, lähijuna- ja raitiotieliikenteen yhdistelmään. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee, kun hyvän joukkoliikennetarjonnan alueella asuva väestö lisääntyy. Rakennesuunnitelmassa on huomioitu lisäksi seudun ulkoinen saavutettavuus. Elinkeinojen uudistumista on tuettu huomioimalla keskustahakuisten palveluelinkeinojen tilatarpeet sekä tuotannollisen toiminnan logistiset tarpeet. Ilmastovaikutuksiltaan rakennesuunnitelma hillitsee nykytrendin mukaista päästökehitystä.

Rakennesuunnitelmassa on esitetty myös toteuttamisen ajoitusta ja vastuita koskeva toteuttamisohjelma sekä rakennesuunnitelman toteuttamista tukevat kuntien yhdessä valmistelemat maapoliittiset periaatteet.

Rakennesuunnitelmaprosessi on toteutettu seudullisia toimijoita laajasti osallistavalla tavalla. Valmistelusta on vastannut kuntien kaavoitus- ja liikenneasiantuntijoista koostuvat työryhmät. Tavoitteiden asettamiseen ja vaikutusten arviointiin ovat osallistuneet lisäksi kuntien tekniset asiantuntijat, ilmastoasiantuntijat, hyvinvointipalvelujen ja elinkeinojen kehittämisen asiantuntijat. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kunnallisjohtajien kokous ja seutuhallitus, joka on edustanut suunnitteluprosessin poliittista tasoa. Prosessin kuluessa on lisäksi toteutettu kuntiin kaksi sitoutumista ja päätöksentekovalmiutta tukevaa valtuustokierrosta sekä kunnallishallitusten lausuntomenettely rakennevaihtoehtoista.

Hankkeeseen on kytketty myös laaja sidosryhmäosallistuminen, jossa kansalliset toimijat ja alueelliset sidosryhmät ovat kommentoineet suunnitteluratkaisuja ja tunnistaneet omia toimenpiteitään, joilla ne voivat tukea rakennesuunnitelman toteuttamista.

Rakennesuunnitelma koostuu kartasta ja selosteosasta, joka sisältää rakennesuunnitelmaratkaisun ja toteuttamisohjelman.

Kunnallisvaltuustot hyväksyivät rakennesuunnitelman vuonna 2010. Rakennesuunnitelma on osa yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuutta, ja sen käsittely tehdään kaksivaiheisena. Ensivaiheen käsittelyä seuraa toisen vaiheen hyväksymismenettely, jolloin kaikki toisiinsa kytkeytyneet yhdyskuntasuunnittelun rinnakkaishankkeet voidaan hyväksyä samassa kokouksessa.